Lahti (11/295)

Hollolastahan matka jatkui 3.8.2019 Lahteen. Lahti on 120 000 asukkaan kaupunki, Päijät-Hämeen maakuntakeskus ja Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Lahden seudulla on nähty melko vähän kuntaliitoksia viime aikoina, kuitenkin Nastola liitettiin Lahteen 2016, mikä kasvatti Lahden väkilukua noin 15 000 asukkkaalla.

Lahti on LSL-alueen keskuskaupunki. Näinpä Lahden paikallis- ja seutuliikenteen autot ovat sinivalkoisesessa asussa. LSL-liikenteen operaattoreita ovat paikalliset Koiviston Auto ja Lehtimäen Liikenne.

Lisäksi Erilaista kaukoliikennettä Lahdessa myös on melko paljon keskeisen sijainnin myötä: nelostien pikavuoroliikennettä on Helsingistä. Lisäksi osa vuoroista jatkaa Jyväskylän ja Mikkelin suuntiin. Poikittaisliikennettä on muun muassa Hämeenlinnan, Tampereen ja Kotkan suuntiin.

Lahden matkakeskus avattiin tammikuussa 2016.

Nykyään Lahden kaukoliikennevuorot lähtevät matkakeskukselta, joka otettiin käyttöön 2016. Matkakeskus on nykyiseen tapaan huomattavasti vanhaa linja-autoasemaa kompaktimpi. Vanha linja-autoasema oli kieltämättä kaupungin ydinkeskustaa lähempänä, jos kauppatorin alue katsotaan siksi. Toisaalta matkakeskuksella vaihdot juniin toimivat erinomaisesti.

Koiviston Auton Kabusit ovat todellisia Lahden kaukoliikenteen perusbusseja

Lahden kaukoliikenteen merkittävin toimija on ehdottomasti Koiviston Auto. KA:lla on pikavuoroliikennettä vähän jokaiseen suuntaan. Lisäksi muista pikavuoroliikennöitsijöistä voisi mainita OnniBus.comin, Paunun, Savonlinjan ja Pekolan. Alueen vakiovuoroliikennöitsijät ovat aika vähissä, mutta Padasjoen suuntaan pääsee Niemisen Linjojen kyydissä.

Lahden paikallisliikenteen bussit tasaavat aikaa kauppatorilla, jonne tämä Koiviston Auton VDL on juuri saapumassa
OnniBuseja näkee Lahdessa runsaasti. Tässä vähän harvinaisempi Altano.

Hollola (10/295)

Hollolaan vei Paunu elokuun kolmas päivä. Hollolan pysähdyksen jälkeen matka jatkui Lahteen, mutta siitä lisää myöhemmin. Hollolahan on noin 24 000 asukkaan kunta Päijät-Hämeen maakunnassa. Salpakanakan kuntakeskus sijaitsee ainoastaan 9 kilometrin päästä Lahden keskustasta. Pieni parin tuhannen asukkaan Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 2016.

Hollola kuuluu Lahden Seudun Liikenteen (LSL) viranomaisalueeseen. Näinpä LSL:n siniset bussit linjoilla 4, 8 ja 11 liikennöivät myös Hollolaan asti useamman . Hollolassa on myös jonkin verran valtatien 12 läpi kulkevia pikavuoroja: kulkeehan Salpakankaan läpi Hämeenlinnan, Riihimäen ja Tampereen suuntaan kulkevat pikavuorot, joita liikennöivät Koiviston Auto, Pekola, Paunu ja OnniBus.com.

Koiviston Auton VDL Citea linjalla 4 Hollolan keskuskadulla

Elokuun alussa elettiin vielä kesäliikenteen aikaa. Tällöin Hollolan paikallisliikenteen vuorot kulkivat kuvassakin näkyvää Keskuskatua pitkin, mutta ovat sittemmin siirtyneet pääasiassa pohjoisemmas Terveystielle. Kuvassa näkyvä VDL Citea on melkoinen LSL-alueen perusbussi ja täten myös hyvin kuvaava auto Hollolan ”tyyppikuvaan”.

Hollolassa ei varsinaista linja-autoasemaa ole: pikavuorot pysähtyvät valtatien 12 varrella ja paikallisliikenteen bussit tasailevat aikaa Terveystiellä.

Koiviston Auton Kabusit edustavat kaluston iäkkäämpää osastoa
Koiviston Auton Kabus OnniBus Flex -linjalla Tampereelta Lahteen ohittamassa Hollolan kuntakeskusta

Tämä kuvakertomus olikin kovin Koiviston Auto -painotteinen, mutta ehkäpä se Lahden seudulla sallittakoon.

Tampere (9/295)

Tampereen kaupungintalo
Tampereen kaupungintalo

Seuraavaksi vuorossa Tampere. Tampereelle ei sen kummempaa matkaa tarvinnut tehdä, sillä täällähän oma osoitteenikin tällä hetkellä sijaitsee. Tampere on Suomen suurin sisämaakaupunki n. 235 000 asukkaan väkiluvullaan. Suurempia väkiluvultaan ovatkin ainoastaan Helsinki ja Espoo. Suuren väkiluvun ja keskeisen sijainnin ansioista kaupungin bussiliikenne on varsin monipuolista niin kauko- kuin paikallisliikenteenkin osalta.

Paikallis- ja seutuliikenne on Tampereella seudullisen viranomaisen eli Nyssen järjestämää. Kokonaisuutena Nysse-liikenne on noin 270 auton kokonaisuus, eli varsin suuresta potista puhutaan. Tampereen erikoisuutena on kaupungin oma tuotanto eli Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL), jolta hankintaan noin puolet Nysse-liikenteestä. Vanhastaan vastaavia liikelaitoksia oli Suomessa enemmänkin, mutta tällä hetkellä TKL on ainoa. Joitain kunnallisia bussiliikenteen osakeyhtiöitä (kuten Porin Linjat Oy ja Turun Kaupunkiliikenne Oy) kuitenkin on yhä olemassa. Muita Nysse-liikenteen operaattoreita ovat merkittävimpinä Länsilinjat Oy, Väinö Paunu Oy, Pirkanmaan Tilausliikenne Oy sekä yhtä linjaa liikennöivä Valkeakosken Liikenne Oy. Parin vuoden kuluttua yksi operaattoreista on myös VR, joka alkaa liikennöidä ratikkaa elokuusta 2021 alkaen.

Kaukoliikenteen osalta Tampereen voisi sanoa olevan Suomen ExpressBus-pääkaupunki, ovathan EB:n suurimmat liikennöitsijät Paunu ja Länsilinjat tamperelaisia. Ensin mainittu onkin todella vahvassa asemassa Tampereelta lähtevässä pikavuoroliikenteessä: lähdetään Tampereelta niin Jyväskylän, Lahden, Helsingin kuin Turun suuntaan, on Paunulla useita vuoroja joka suuntaan. Lonkalta heitettynä voisi arvioida OnniBus.comin olevan vuoromäärällisesti toiseksi suurin pikavuoro-operaattori Tampereella vuoromäärissä mitattuna. OnniBus.com liikennöi pääasiassa samoja reittejä suurien kaupunkien suuntaan kuin Paunukin. Jo aiemmin mainitun Länsilinjojen vahvimmat reitit vuoromäärällisesti ovat Huittisten ja Ikaalisten suuntiin.

Tampere-Helsinki-väliltä löytyi Matkahuollon aikatauluhausta esimerkinomaiselta talviarkipäivältä 41 vuoroa (yhteen suuntaan). Liikennettä on siis käytännössä vuorokauden ympäri. Turkuun aikatauluhaku löysi 18 yhteyttä, Jyväskylään 19 ja Lahteen 9. Muihin suuriin kaupunkeihin vuoroja olikin sitten jo vähemmän.

Näiden edellä mainittujen liikennöitsijöiden lisäksi Tampereen katukuvaan kuuluvat ehdottomasti muiden muassa Koiviston Auto (Lahden suunta), Satakunnan Liikenne (Pori, Turku), Valkeakosken Liikenne, Pekolan Liikenne (Pälkäne, Lahti) ja Luopioisten Linja vain muutamia yrityksiä mainitakseni.

Sähköbussi latauksessa Pyynikintorilla

Tampereella on lukuisia eritasoisia bussiterminaaleja, ja jotta esittely ei jäisi vajaaksi, on syytä käydä läpi muutama. Yllä olevassa kuvassa linjan 2 sähköbussi on latauksessa Tampereen Pyynikintorilla. Ydinkeskustasta hieman länteen sijaitsevalla Pyynikintorilla on ollut ennen nykyisen linja-autoaseman rakentamista (ennen vuotta 1938) aikana Tampereen linja-autoasema. Vanha rakennus on jo purettu (Wikipedian mukaan 2000), eikä tänä päivänä paikallisliikennettäkään alueella ole enää aivan niin paljon kuin vielä kymmenisen vuotta sitten – ainoastaan linjat 2, 31, 42 ja 90 käyttävät terminaalia tänä päivänä. Mutta sijaitseepa alueella kuitenkin Tampereen ainoa sähköbussien latausasema.

Tampereen keskustorin bussiterminaali

Paikallisliikenteen merkittävin terminaali on ehdottomasti keskustori. Keskustorin laiturialueella on seitsemän pysäkkipaikkaa, joiden lisäksi Hämeenkadulla on vielä pari keskustorin pysäkkiä. Täältä pääsee enemmän ja vähemmän mihin päin tahansa kaupunkia – ainakin vielä. Keskustan kehittyessä myös keskustorin tilannetta varmasti joudutaan arvioimaan uudestaan. Kaukoliikenteen vuorot eivät terminaalialuetta käytä, mutta lännen suuntaan lähtevät vuorot pysähtyvät kuitenkin Hämeenkadun varren pysäkeillä.

Tampereen linja-autoasema

Ratinassa sijaitseva Tampereen funkkistyylinen linja-autoasema on varsin komea ilmestys. Linja-autoasemaa käyttävät kauko- ja seutuliikenteen vuorot – missä ikinä näiden kahden välinen raja nyt meneekään. Kuitenkin kuvastakin näkee, että Valkeakoksen Liikenteen vuorot jo lähtevät linja-autoaseman laiturialueelta. Muita numerolinjoja ei hirveämmin laiturialueella näy, paitsi kuitenkin osa Kurun ja Virtain suunnan vuoroista Nysse-linjalla 85 käyttää linja-autoaseman laitureita.

Linja-autoasema on varsin kompakti ilmestys: alueella on tiiviisti seitsemän katettua laituria ja odotustilat ovat kätevästi heti laiturialueen vastapäätä olevassa asemarakennuksessa. Täällä ei pitkiä kävelymatkoja vaihtojen välillä tarvitse tehdä – hyvä niin.

Paunun ExpressBus-vuoro - tamperelaisen pikavuoron tyyppikuva

Tampere-katsaus on hyvä päättää tietynlaiseen Tampereen tyyppikuvaan: Paunun ExpressBus-vuoroon. Ainoa mutta tulee kalustosta – telimallin OmniExpress ei se tyypillisin paunulainen ole. Kaksiakselinen Volvo sitä sen sijaan olisi ollut. Mutta eihän tässä blogissa ollutkaan tarkoitus kalustoesittelyjä tehdä… 🙂

Ylöjärvi (8/295)

Ylöjärven kaupungintalo

Kuntakatsaus jatkuu Ylöjärvellä, jossa vierailin 30. heinäkuuta. Ylöjärvi on yksi Tampereen ympäryskunnista. Ylöjrävellä asuu noin 33 000 asukasta – jotakuinkin saman verran kuin Nokialla. Ajan kuvan mukaisesti myös Ylöjärveen on liittynyt muita kuntia: Viljakkala 2007 ja Kuru 2009. Ylöjärvi kasvaa vahvasti Tampereen seudun mukana, ja jo varsin tuoreesta kaupungintalosta välittyi optimistinen vaikutelma.

Maastossa liikkuessa Tampereen vaihtumista Ylöjärveksi ei oikeastaan edes huomaa – niin vahvasti yhdyskuntarakenne on kasvanut yhteen. Ylöjärvi onkin ollut osa Nysse-aluetta vuodesta 2016, eli bussiliikenteen tarpeet Tampereelle hoituvat pääasiassa viranomaisvetoisesti sinisillä busseilla erilaisilla 80-sarjan numerolinjoilla. Näitä linjoja liikennöi tällä hetkellä Länsilinjat. Linjalla 85 pääsee nopeimmillaan Tampereelle vain reilussa 20 minuutissa. Osa saman linjan vuoroista jatkaa Kuruun ja jopa Virroille saakka.

 

Nysse-linja 80 Ylöjärvellä

Ylöjärven läpi kulkee myös erilaisia kaukoliikenteen vuoroja kantatietä 65 pitkin Ikaalisten suuntaan. Länsilinjat liikennöi valtaosaa myös näistä vuoroista: Tampere-Ikaalinen-välillä on päiväsaikaan tunnin vuoroväli. Lisäksi pari yksittäistä OnniBus.comin Helsinki-Vaasa-vuoroa kulkee Ylöjärven kautta, mutta muutoin kaupungin liikenne on hyvin Länsilinjat-painotteista.

Soppeenmäen ajantasauspysäkki Matkatiellä

Ylöjärvellä ei varsinaista linja-autoasemaa ole. Kaukoliikenteen vuorot pysähtyvät kantatien varressa, kun taas paikallisliikenteen vuorot tasaavat aikaa Soppeenmäellä Matkatiellä. Soppeenmäellä on kolme eri pysäkkiä eri linjoille. Alue on myös halvemmalla B-vyöhykkeellä kuin Ylöjärven varsinainen keskusta-alue, eli reipasjalkainen ostaa halvemman lipun tähän ja vaikka kävelee loppumatkan.

Ylöjärven Soppeenmäen pysäkkialue

Kokkola (7/295)

No niin, on taas aika jatkaa blogin päivitystä. Kesä ja alkusyksy vierähtivät eri kuntia kierrellessä, ettei päivitysten julkaisulle juuri jäänyt aikaa. Sateisina syyspäivinä onkin hyvää aikaa muistella viime kesää.

Kokkolan kaupungintalo

Matka vei heinäkuun 13. päivä Keski-Pohjanmaalle, Kokkolaan. Tarkoituksena oli kuvata paikallisen juoniorijalkapallocupin tilausajobusseja, mutta olinkin merkannut Cupin kalenteriini väärälle viikonlopulle, eikä kaupungissa siis mitään tilausajobusseja ollut. No, tulipahan reissu tehtyä silti.

Kokkola on asukasluvultaan Suomen 22:nneksi suurin kaupunki. Asukkaita Kokkolassa on reilut 47 ooo. Kokkolan pohjoispuolella on ainoastaan kaksi väkiluvultaan Kokkolaa suurempaa kuntaa: Oulu ja Rovaniemi. Kokkola onkin pienen Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus. Kaupunki on jopa yllättävän suomenkielinen: ruotsinkielisiä asukkaita on ainoastaan n. 12-13 %.

Myöskään Kokkola ei ole kuntaliitoksilta välttynyt: Kaarlela eli Kokkolan maalaiskunta liittyi Kokkolaan 1977, ja pienet Kälviä, Lohtaja ja Ullava 2009. Etenkin Ullavan liitos teki Kokkolasta hyvin pitkän: vanhan Ullavan perimmäisistä nurkista eli lähes Lestijärveltä on Kokkolan keskustaan yli 80 kilometrin matka teitä pitkin.

Kokkola on maakuntakeskuksena luonnollisesti lukuisten pika- ja vakiovuorojen päätepiste. Pitkänmatkaisemman liikenteen suunnat noudattelevat valtateiden suuntia: valtatieltä 8 on liikennettä Kokkolaan niin Oulun (Pohjolan Matka, OnniBus & Oulaisten Liikenne) sekä Vaasan (Pohjolan Matka, Haldin & Rose, OnniBus) suuntiin. OnniBusin vuorot ajavat peräti Turun kautta aina Helsinkiin asti. Yhteyksiä Vaasaan esimerkinomaisena talviarkipäivänä Matkahuollon aikatauluhaun mukaan näyttäisi olevan 8 kpl ja Ouluun 9.

Yhteyden Vaasaan voisi ajatella suoran tien takia olevan huomattavasti junaa nopeampi, sillä junamatkassa on vaihdettava Seinäjoella. Näin ei kuitenkaan näytä olevan, sillä junamatkat kestävät n. 2h 20 – 50 min ja bussimatkat 1h 40min – 2h 40min. Ainoastaan OnniBusin yhteys on selkeästi junaa nopeampi. Oulun suuntaan bussiyhteys onkin sitten huomattavasti hitaampi: 2h 45min – 3h 50min vs. 1h 46min – 2h 50min (yöjuna).

Kokkolan linja-autoasema
Kokkolan linja-autoasema

Valtatietä 13 Jyväskylän suuntaan liikennövät OnniBus ja Töysän linja. Vuoroja esimerkinomaisena talviarkipäivänä näyttäsi olevan kolme kappaletta suuntaansa. Pitkistä pikavuoroista voisi mainita myös Kajaanin-pikan, jota liikennöi Pohjolan Matka kerran päivässä. Lisäksi Osmo Aho ajaa Pohjanmaan pikavuoroa perjantaisin ja sunnuntaisin Tampereelle saakka.

Noin yleisellä tasolla nopeat junayhteydet ovat Kokkolan matkailijoille houkutteleva tapa matkustaa, eikä siksi pidempiä pikavuoroja aivan hirveästi ole. Vakiovuoroliikenteessä keskeisiä toimijoita ovat muiden muassa jo aiemmin mainitut Pohjolan Matka, Oulaisten Liikenne ja Haldin & Rose.

OnniBus matkalla Oulusta Vaasaan ja Turun kautta Helsinkiin

Kokkolan linja-autoasemalla on viisi lähtölaituria sekä tilaa pysäköidyille linja-autoille. Alue on varsin suuri. Lisäksi asemarakennuksessa on Matkahuollon toimintaa ja jonkin verran tyhjiä liiketiloja. Alueen yleisilme oli hiukan epäsiisti: asemarakennus oli jo parhaat päivänsä nähnyt, laituritolpat kasvoivat heinää ja aseman päällyste oli monin paikoin rikki.

Kokkolan paikallisliikennettä liikennöi pääasiassa Dahl-linjaliikenne

Onpa Kokkolassa myös jonkin verran paikallisliikennettä. Numerolinjoa on linjat 1, 3, 5, 6, 7 ja 8. Linjoja 1, 5 ja 7 operoi Dahl-linjaliikenne, linjoja 3 ja 6 Dahl Ctybus ja linjaa 8 Pohjolan Matka. Merkittävin osuus on kuitenkin Dahl-linjaliikenteellä. Siitä kertoo jo sekin, että kuvassa oleva linja 7 on ainoa viikonloppuisin liikennöivä linja. Dahl-linjaliikenteellä on kolme paikallisliikenteessä käytössä olevaa OmniLinkiä, Citybusilla kaksi korkeaa Vestiä sekä pienkalustoa.

Nykyinen liikennöintisopimus on alkanut 1.7.2017 ja päättyy kesällä 2020. Kokkolassa on laadittu selvitystä joukkoliikennejärjestelmän kehittämistarpeista. Saapa nähdä, millasia uudistuksia uusi sopimuskausi tuo tullessaan. Kilpailutuksen voisi ajatella alkavan varsin pian.

Valkeakoski (6/295)

Valkeakosken kaupungintalo

Pälkäneeltä pyörämatka jatkui sunnuntaina 7.7.2019 monien mäkien jälkeen Valkeakoskelle. Valkeakoski sijaitsee Pirkanmaan eteläosassa, ja kaupungissa on reilut 20 000 asuksata. Kuntaliitoksia ei ole aivan hetkeen tapahtunut: viimeksi Sääksmäki (1973). Valkeakoskihan on tunnettu etenkin paperiteollisuudesta.

Valkeakosken läheinen sijainti Tampereen suhteen (n. 40 km) tuo alueelle houkuttelevia joukkoliikenneyhteyksiä Tampereelle asti. Seutuliikenteen yhteydet muodostuvat pääasiassa paikallisen yrityksen, Valkeakosken Liikenteen, linjoista 51 (moottoritien kautta Tampereelle) ja 53 (Lempäälän kautta Tampereelle). Lisäksi Paunun ja Länsilinjojen Helsinkiin suuntautuvista pikavuoroista merkittävä osa ajaa Valkeakosken kautta.

Muita yhteyksiä on mm. Toijalan (Valkeakosken Liikenne), Kangasalan (Nysse-linja 44) ja Pälkäneen (Miodex) suuntiin – lähinnä koulupäivisin. Valkeakoskella on myös jonkin verran paikallisliikennettä. Varsin usein 20 000 asukkaan rajapyykkiä voikin pitää rajana paikallisliikenteelle. Kesäarkena liikennöintiä vaikuttaisi Valkeakosken Liikenteen verkkosivujen mukaan olevan kolmella eri linjalla.

Paunu matkalla Tampereelta Helsinkiin

Valkeakoskelta löytyi reilunkokoinen linja-autoasema. Jättölaituri ja lähtölaiturit sijaitsivat rakennuksen eri puolilla ja lisäksi alueella oli pysäköintitilaa useammalle bussille.Varsinaisia lähtölaitureita oli kolme, kuten alemmassa kuvassa näkyy.

Samainen Paunu lähtölaiturien puolella. Kuvassa näkyvä kellotorni puretaan lähiaikoina.

Linja-autoaseman rakennus oli jo selvästi vähän rapistuneen oloinen. Ylen uutisen (4.4.2019) mukaan rakennus remontoidaan kesän ja syksyn aikana. Joskin ainakaan vielä ei ollut mitään ulkoisesti havaittavaa tapahtunut, mutta kesäähän on vielä jäljellä.

Valkeakosken Liikenne pysäköintialueella

Pälkäne (5/295)

Pälkäneen kunnantalo

Pälkäne sijaitsee Pirkanmaan kaakkoisnurkassa, Tampereelta katsottuna Kangasalan jälkeen. Kunnassa on n. 6500 asukasta. Väkiluku kasvoi 2007, kun reilun 2000 asukkaan Luopioinen liitettiin kuntaan. Tampereelle matkaa kertyy n. 40 kilometriä.

Valtatie 12 tuo Pälkäneelle jonkin verran Tampereen ja Lahden välillä kulkevaa pikavuoroliikennettä sekä yhden perjantaisin ja sunnuntaisin Helsinkiin ajavan Paunun. Tampereen ja Lahden väliä ajavat Koiviston Auto, Paunu, Pekola ja OnniBus.com. Osa vuoroista jatkaa Lahdesta vielä kauemmas, mm. Kotkaan ja Lappeenrantaan.

Seutuliikennemäisempää liikennettä ajetaan Tampereelle linjatunnuksella 43. Näitä vuoroja ajaa paikallinen Luopioisten Linja, mutta konkurssiin ajautuneen Helmikkalan vuorojen ensi talven liikennöitsijää ei vielä ole tiedossa. Osa linjan 43 vuoroista tulee Luopioisten ja Padasjoen suunnalta, osa lähtee Pälkäneeltä. Poikittaisliikennettä koulupäivisin Valkeakosken suuntaan liikennöi Miodex. Lisäksi kunnan sivujen mukaan koululaisliikennettä ajaa Hämebus.

Koiviston Auton OnniBus Flex -pikavuoro Tampereelta Lahteen

Pälkäneellä ei voi varsinaista linja-autoasemaa sanoa olevan, mutta bussit pysähtyvät Matkahuollon yhteydessä K-Supermarketin takapihalla. Sateinen ilma pakotti kuvaajan perääntymään Teboilin katoksen alle, ja lähemmät tarkastelut varustelutasosta jäivät tekemättä. Pysäkkimerkki kuitenkin löytyi marketin seinästä, ja sateessa odotteleville löytyi kuitenkin sadesuoja kaupan katoksesta.

Pälkäneelle pyöräni toi minut sunnuntaina 7.7.2019. Kameran eteen sattui KA:n OnniBus Flex -pikavuoro Tampereelta Lahteen. Koiviston Auton OmniExpress Pälkäneellä edustaa varsin tyypillistä pikavuoroliikennettä kunnassa tällä hetkellä. Joskin tuskinpa kovin pitkään täytyy odotella, että KA-värityksen sijaan näitäkin pikavuoroja ajetaan vain OnniBus Flex -väreissä.

Kangasala (4/295)

Kangasalan kaupungintalo

Kangasala on reilun 30 000 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla, Tampereen itäpuolella. Kangasala sijaitsee Pirkanmaan itärajalla: rajanaapuri Kuhmoinen on jo Keski-Suomea. Kangasala on kasvanut viime vuosina osin kuntaliitosten myötä, sillä Sahalahti (2005) ja Kuhmalahti (2011) ovat liittyneet osaksi Kangasalaa. Näiden yhteenlaskettu vaikutus on kuitenkin vain kolmisentuhatta asukasta. Pitkä matka ei ole Kangasalta Tampereen suuntaan: vain n. 17 kilometriä. Selkeästi Tampereen työssäkäyntialuetta siis.

Bussiyhteydet

Kangasala on osa Nysse-aluetta, ja määrällisesti merkittävin osa liikennetttä muodostuu seutuliikenteestä Tampereelle (linjat 40 & 42). Nelikymppinen tarjoaa hitaamman yhteyden, kun taas nelikakkonen painaa VT12:ta pitkin Tampereelle. Harvemmin kulkevia numerolinjoja ovat 41 Orivesi-Kangasala, 44 Kangasala-Valkeakoski, 45 Kangasala-asema-Vatiala ja 46 Kangasala-Suinula. Lisäksi linja 49 kulkee Pohjan eli entisen Kuhmalahden kunnan kuntakeskuksen ja Oriveden välillä. Osalla linjan 42 vuoroista pääsee myös jatkamaan Sahalahden, Kuhmalahden ja Kuhmoisten suuntaan. Lisäksi linja 43 kulkee Pälkäneen, Luopioisten ja Padasjoen suuntaan.

Lukuisia numerolinjoja siis, mutta valtatie 12 tuo Kangasalle jonkin verran myös pikavuoroliikennettä. Lahden suuntaan kulkevat Paunun, Koiviston Auton, Pekolan ja OnniBusin kulkevat n. 10 kertaa suuntaansa vuorokaudessa. Osa pikavuoroista jää Lahteen, osa jatkaa Kotkaan ja ajaapa OnniBus (tai oikeastaan Vuorela) yhden vuoroparin Lappeenrantaan asti. Ja kylläpäs myös Pälkäneen ja Hämeenlinnan kautta Helsinkiin pääsee mennen tullen perjantaisin ja pyhinä Paunun kyydissä.

Länsilinjat sunnuntaina 23.6. matkalla Tampereelle

Länsilinjojen Volvo on varsin tyypillinen näky Kangasalan ja Tampereen välillä. Nelikymppinen jatkaa Tampereelta matkaa Lempäälän suuntaan linjalla 50.

Pekolan EB matkalla Lahteen sunnuntai-iltana

ExpressBus joka ei ole Paunu tai Länsilinjat – aika harvinaista. EB-järjestelmässä on vielä Paunun, Länsilinjojen ja Pekolan lisäksi mukana Kasilinja. Kuvan taustalla voi havaita rakentuvan kerrostalon, jonka työmaa on myllännyt bussit kulkemaan väliaikaisia reittejä keskusaukion nurkilla. Vanha linja-autoaseman rakennus on purettu.

Kangasalan keskusaukion väliaikaisia pysäkkijärjestelyjä

Kuhmoinen (3/295)

Kuhmoisten kunnantalo
Kuhmoisten kunnantalo

Jämsästä matka jatkui Kuhmoisiin, joka on pieni, ainoastaan reilun 2 000 asukkaan kunta Keski-Suomessa. Wikipedia mainostaa kuntaa kesäasukkaiden suosimana, ja siltä se todella vaikuttikin. Mökkikunta siis. Kuhmoinen on Keski-Suomen eteläisin kunta. Siitä länteen ollaankin Pirkanmaalla ja etelään Päijät-Hämeessä. Kuhmoisista on ”tasaisen pitkä matka” kaikkialle: Tampereelle, Lahteen ja Jyväskylään on kaikkiin n. 80-100 kilometrin matka. Lähin kaupunki on Jämsä, jonne matkaa kertyy n. 40 kilometriä.

Bussiyhteydet

Vaikka Kuhmoinen onkin ainakin Etelä-Suomen mittakaavassa kovin kaukana isommista kaupungeista, bussiliikennettä ja muutakin liikennettä kunnan läpi tuo valtatie 24, joka kulkee Lahdesta Jämsään. Koiviston Auto ajaa talvella 2019-2020 muutaman päivittäisen OnniBus Flex -pikavuoron molempiin suuntiin. Lisäksi Tilausliikenne Lampisella on yksi vuoro Jämsään.

Liikennettä on valtatien suunnan lisäksi myös Tampereelle: Nysse-linja 42 ajaa myös muutaman vuoron arkipäivässä Tampereelta Kangasalan kautta Kuhmoisiin asti, ja viikonloppuisin hieman harvemmin. Kuhmoisiin asti liikennöiviä linjoja ajaa Väinö Paunu.

Koiviston Autoja Lahden suuntaan

Kuhmoisten bussiliikenteen sydän on Neste, jonka yhteydessä sijaitsee Matkahuollon asiamies. Oman lyhyen asiakaskokemuksen perusteella paikka oli varsin näppärä ”bussiasemaksi”: odottaessa oli kätevä hörppiä kahvit sisätiloissa. Vastaava ei useinkaan sunnuntaina onnistu suuremmissakaan kunnissa.

Kuvassa Koiviston Auton F24-pikavuoro Jämsästä Lahteen ajettiin kolmella autolla. Kaksi perällä olevaa autoa tulivat Jämsästä asti ja ensimmäisenä oleva Kabus lähti matkaan Kuhmoisista. Kuva on otettu sunnuntaina 23.6., jolloin juhannuksen paluuliikennettä mökkien ja toisaalta Jämsän juhannusfestareiden suunnalta olisi otaksunut olevan melkolailla. Ihan ei kuitenkaan ainakaan Kuhmoisista asti ollut lopulta kolmelle autolle tarvetta: omien havaintojen mukaan perimmäinen Kabus lähti alle puolessa lastissa, Volvo täytenä ja ensimmäinen Kabus lähes tyhjänä etelään.

Koiviston Auton pikavuoro Jämsän suuntaan

Jämsä (2/295)

Jämsän kaupungin toimipiste kaupungin keskustassa

Oriveden jälkeen matka jatkui Jämsään. Jämsä on 20 000 asukkaan kaupunki Keski-Suomen maakunnassa. Eipä suinkaan Jämsä aina näin iso ole ollut, vaan kuntaliitokset ovat asukaslukua kasvattaneet: Kuorevesi (2001), Längelmäen osa (2007) ja Jämsänkoski (2009). Jämsästä ei varsinaista kaupungintaloa löynyt. Edellinen kai on myynnissä. Siksipä kuviin päätyi keskustan liikerakennuksesta löytynyt kaupungin hallintopalveluiden rakennus. Kaipa se jonkinlaisesta kaupungintalosta paremman puutteessa käy.

>>Jämsän kaupungin verkkovsivuille

Bussiyhteydet

Jämsäkin sijaitsee ysitien varrella, siispä pikavuoroyhteydet niin Tampereen kuin Jyväskylän suuntaankin ovat vähintään kelvolliset. Paunun EB-vuoroja kulkee n. tunnin vuorovälein ja lisäksi tietysti OnniBus.comin vuoroja. Lahden suuntaan Koiviston Auto ajaa myös muutaman vuoron päivässä. Pikavuoroyhteyksien lisäksi KA-konserni näkyy katukuvassa monien vakiovuorojen myötä: on Jämsän sisäistä liikennettä, on vakioita aina Jyväskylään asti. Nämä vuorothan ovat luonnollisesti Jyväskylän Liikenteen. Eli Paunua, Jyväskylän Liikennettä, OnniBus.comeja ja Koiviston Autoja.

Jämsän linja-autoasema

Kuvassa Jämsän linja-autoasema sunnuntaina juhannuksen jälkeen, 23.6.2019. Saattaapa kuvasta tarkkasilmäinen erottaa myös Koiviston Auton OnniBus Flex -väreissä olevan #358:n. Auto saapui linjalla F24 Helsingistä tuoden Jämsään muutaman matkustajan. Kuvasta voi myös huomata Jämsän bussiaseman kuusi lähtölaituria sekä asemarakennuksen.

Jyväskylän Liikenne lähdössä vakiovuorolle Kaipolaan
Paunun EB matkalla Tampereelta Jyväskylään

Jyväskylän Liikenteen vakiovuoro ja Paunun EB – siinäpä ne loput Jämsän vakiokasvot. Kaipolaan ajettiin varsin kookkaalla kalustolla. Kyytiin ei tainnut juuri ketään nousta, mutta tietystipä koululaisia sitten talvella mahtaa olla auto täysi. Kaipolahan sijaitsee Jämsän keskustasta n. 7 kilometriä etelään. Alueella on UPM-Kymmenen omistama paperitehdas, jonka myötä UPM-Kymmene onkin Jämsän verkkosivujen mukaan kunnan suurin yksityinen työnantaja. Paperikaupunki, siis.

Vaan eiköhän tämä riitä. Matka jatkuu!