Valkeakoski (6/295)

Valkeakosken kaupungintalo

Pälkäneeltä pyörämatka jatkui sunnuntaina 7.7.2019 monien mäkien jälkeen Valkeakoskelle. Valkeakoski sijaitsee Pirkanmaan eteläosassa, ja kaupungissa on reilut 20 000 asuksata. Kuntaliitoksia ei ole aivan hetkeen tapahtunut: viimeksi Sääksmäki (1973). Valkeakoskihan on tunnettu etenkin paperiteollisuudesta.

Valkeakosken läheinen sijainti Tampereen suhteen (n. 40 km) tuo alueelle houkuttelevia joukkoliikenneyhteyksiä Tampereelle asti. Seutuliikenteen yhteydet muodostuvat pääasiassa paikallisen yrityksen, Valkeakosken Liikenteen, linjoista 51 (moottoritien kautta Tampereelle) ja 53 (Lempäälän kautta Tampereelle). Lisäksi Paunun ja Länsilinjojen Helsinkiin suuntautuvista pikavuoroista merkittävä osa ajaa Valkeakosken kautta.

Muita yhteyksiä on mm. Toijalan (Valkeakosken Liikenne), Kangasalan (Nysse-linja 44) ja Pälkäneen (Miodex) suuntiin – lähinnä koulupäivisin. Valkeakoskella on myös jonkin verran paikallisliikennettä. Varsin usein 20 000 asukkaan rajapyykkiä voikin pitää rajana paikallisliikenteelle. Kesäarkena liikennöintiä vaikuttaisi Valkeakosken Liikenteen verkkosivujen mukaan olevan kolmella eri linjalla.

Paunu matkalla Tampereelta Helsinkiin

Valkeakoskelta löytyi reilunkokoinen linja-autoasema. Jättölaituri ja lähtölaiturit sijaitsivat rakennuksen eri puolilla ja lisäksi alueella oli pysäköintitilaa useammalle bussille.Varsinaisia lähtölaitureita oli kolme, kuten alemmassa kuvassa näkyy.

Samainen Paunu lähtölaiturien puolella. Kuvassa näkyvä kellotorni puretaan lähiaikoina.

Linja-autoaseman rakennus oli jo selvästi vähän rapistuneen oloinen. Ylen uutisen (4.4.2019) mukaan rakennus remontoidaan kesän ja syksyn aikana. Joskin ainakaan vielä ei ollut mitään ulkoisesti havaittavaa tapahtunut, mutta kesäähän on vielä jäljellä.

Valkeakosken Liikenne pysäköintialueella

Pälkäne (5/295)

Pälkäneen kunnantalo

Pälkäne sijaitsee Pirkanmaan kaakkoisnurkassa, Tampereelta katsottuna Kangasalan jälkeen. Kunnassa on n. 6500 asukasta. Väkiluku kasvoi 2007, kun reilun 2000 asukkaan Luopioinen liitettiin kuntaan. Tampereelle matkaa kertyy n. 40 kilometriä.

Valtatie 12 tuo Pälkäneelle jonkin verran Tampereen ja Lahden välillä kulkevaa pikavuoroliikennettä sekä yhden perjantaisin ja sunnuntaisin Helsinkiin ajavan Paunun. Tampereen ja Lahden väliä ajavat Koiviston Auto, Paunu, Pekola ja OnniBus.com. Osa vuoroista jatkaa Lahdesta vielä kauemmas, mm. Kotkaan ja Lappeenrantaan.

Seutuliikennemäisempää liikennettä ajetaan Tampereelle linjatunnuksella 43. Näitä vuoroja ajaa paikallinen Luopioisten Linja, mutta konkurssiin ajautuneen Helmikkalan vuorojen ensi talven liikennöitsijää ei vielä ole tiedossa. Osa linjan 43 vuoroista tulee Luopioisten ja Padasjoen suunnalta, osa lähtee Pälkäneeltä. Poikittaisliikennettä koulupäivisin Valkeakosken suuntaan liikennöi Miodex. Lisäksi kunnan sivujen mukaan koululaisliikennettä ajaa Hämebus.

Koiviston Auton OnniBus Flex -pikavuoro Tampereelta Lahteen

Pälkäneellä ei voi varsinaista linja-autoasemaa sanoa olevan, mutta bussit pysähtyvät Matkahuollon yhteydessä K-Supermarketin takapihalla. Sateinen ilma pakotti kuvaajan perääntymään Teboilin katoksen alle, ja lähemmät tarkastelut varustelutasosta jäivät tekemättä. Pysäkkimerkki kuitenkin löytyi marketin seinästä, ja sateessa odotteleville löytyi kuitenkin sadesuoja kaupan katoksesta.

Pälkäneelle pyöräni toi minut sunnuntaina 7.7.2019. Kameran eteen sattui KA:n OnniBus Flex -pikavuoro Tampereelta Lahteen. Koiviston Auton OmniExpress Pälkäneellä edustaa varsin tyypillistä pikavuoroliikennettä kunnassa tällä hetkellä. Joskin tuskinpa kovin pitkään täytyy odotella, että KA-värityksen sijaan näitäkin pikavuoroja ajetaan vain OnniBus Flex -väreissä.

Kangasala (4/295)

Kangasalan kaupungintalo

Kangasala on reilun 30 000 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla, Tampereen itäpuolella. Kangasala sijaitsee Pirkanmaan itärajalla: rajanaapuri Kuhmoinen on jo Keski-Suomea. Kangasala on kasvanut viime vuosina osin kuntaliitosten myötä, sillä Sahalahti (2005) ja Kuhmalahti (2011) ovat liittyneet osaksi Kangasalaa. Näiden yhteenlaskettu vaikutus on kuitenkin vain kolmisentuhatta asukasta. Pitkä matka ei ole Kangasalta Tampereen suuntaan: vain n. 17 kilometriä. Selkeästi Tampereen työssäkäyntialuetta siis.

Bussiyhteydet

Kangasala on osa Nysse-aluetta, ja määrällisesti merkittävin osa liikennetttä muodostuu seutuliikenteestä Tampereelle (linjat 40 & 42). Nelikymppinen tarjoaa hitaamman yhteyden, kun taas nelikakkonen painaa VT12:ta pitkin Tampereelle. Harvemmin kulkevia numerolinjoja ovat 41 Orivesi-Kangasala, 44 Kangasala-Valkeakoski, 45 Kangasala-asema-Vatiala ja 46 Kangasala-Suinula. Lisäksi linja 49 kulkee Pohjan eli entisen Kuhmalahden kunnan kuntakeskuksen ja Oriveden välillä. Osalla linjan 42 vuoroista pääsee myös jatkamaan Sahalahden, Kuhmalahden ja Kuhmoisten suuntaan. Lisäksi linja 43 kulkee Pälkäneen, Luopioisten ja Padasjoen suuntaan.

Lukuisia numerolinjoja siis, mutta valtatie 12 tuo Kangasalle jonkin verran myös pikavuoroliikennettä. Lahden suuntaan kulkevat Paunun, Koiviston Auton, Pekolan ja OnniBusin kulkevat n. 10 kertaa suuntaansa vuorokaudessa. Osa pikavuoroista jää Lahteen, osa jatkaa Kotkaan ja ajaapa OnniBus (tai oikeastaan Vuorela) yhden vuoroparin Lappeenrantaan asti. Ja kylläpäs myös Pälkäneen ja Hämeenlinnan kautta Helsinkiin pääsee mennen tullen perjantaisin ja pyhinä Paunun kyydissä.

Länsilinjat sunnuntaina 23.6. matkalla Tampereelle

Länsilinjojen Volvo on varsin tyypillinen näky Kangasalan ja Tampereen välillä. Nelikymppinen jatkaa Tampereelta matkaa Lempäälän suuntaan linjalla 50.

Pekolan EB matkalla Lahteen sunnuntai-iltana

ExpressBus joka ei ole Paunu tai Länsilinjat – aika harvinaista. EB-järjestelmässä on vielä Paunun, Länsilinjojen ja Pekolan lisäksi mukana Kasilinja. Kuvan taustalla voi havaita rakentuvan kerrostalon, jonka työmaa on myllännyt bussit kulkemaan väliaikaisia reittejä keskusaukion nurkilla. Vanha linja-autoaseman rakennus on purettu.

Kangasalan keskusaukion väliaikaisia pysäkkijärjestelyjä

Kuhmoinen (3/295)

Kuhmoisten kunnantalo
Kuhmoisten kunnantalo

Jämsästä matka jatkui Kuhmoisiin, joka on pieni, ainoastaan reilun 2 000 asukkaan kunta Keski-Suomessa. Wikipedia mainostaa kuntaa kesäasukkaiden suosimana, ja siltä se todella vaikuttikin. Mökkikunta siis. Kuhmoinen on Keski-Suomen eteläisin kunta. Siitä länteen ollaankin Pirkanmaalla ja etelään Päijät-Hämeessä. Kuhmoisista on ”tasaisen pitkä matka” kaikkialle: Tampereelle, Lahteen ja Jyväskylään on kaikkiin n. 80-100 kilometrin matka. Lähin kaupunki on Jämsä, jonne matkaa kertyy n. 40 kilometriä.

Bussiyhteydet

Vaikka Kuhmoinen onkin ainakin Etelä-Suomen mittakaavassa kovin kaukana isommista kaupungeista, bussiliikennettä ja muutakin liikennettä kunnan läpi tuo valtatie 24, joka kulkee Lahdesta Jämsään. Koiviston Auto ajaa talvella 2019-2020 muutaman päivittäisen OnniBus Flex -pikavuoron molempiin suuntiin. Lisäksi Tilausliikenne Lampisella on yksi vuoro Jämsään.

Liikennettä on valtatien suunnan lisäksi myös Tampereelle: Nysse-linja 42 ajaa myös muutaman vuoron arkipäivässä Tampereelta Kangasalan kautta Kuhmoisiin asti, ja viikonloppuisin hieman harvemmin. Kuhmoisiin asti liikennöiviä linjoja ajaa Väinö Paunu.

Koiviston Autoja Lahden suuntaan

Kuhmoisten bussiliikenteen sydän on Neste, jonka yhteydessä sijaitsee Matkahuollon asiamies. Oman lyhyen asiakaskokemuksen perusteella paikka oli varsin näppärä ”bussiasemaksi”: odottaessa oli kätevä hörppiä kahvit sisätiloissa. Vastaava ei useinkaan sunnuntaina onnistu suuremmissakaan kunnissa.

Kuvassa Koiviston Auton F24-pikavuoro Jämsästä Lahteen ajettiin kolmella autolla. Kaksi perällä olevaa autoa tulivat Jämsästä asti ja ensimmäisenä oleva Kabus lähti matkaan Kuhmoisista. Kuva on otettu sunnuntaina 23.6., jolloin juhannuksen paluuliikennettä mökkien ja toisaalta Jämsän juhannusfestareiden suunnalta olisi otaksunut olevan melkolailla. Ihan ei kuitenkaan ainakaan Kuhmoisista asti ollut lopulta kolmelle autolle tarvetta: omien havaintojen mukaan perimmäinen Kabus lähti alle puolessa lastissa, Volvo täytenä ja ensimmäinen Kabus lähes tyhjänä etelään.

Koiviston Auton pikavuoro Jämsän suuntaan

Jämsä (2/295)

Jämsän kaupungin toimipiste kaupungin keskustassa

Oriveden jälkeen matka jatkui Jämsään. Jämsä on 20 000 asukkaan kaupunki Keski-Suomen maakunnassa. Eipä suinkaan Jämsä aina näin iso ole ollut, vaan kuntaliitokset ovat asukaslukua kasvattaneet: Kuorevesi (2001), Längelmäen osa (2007) ja Jämsänkoski (2009). Jämsästä ei varsinaista kaupungintaloa löynyt. Edellinen kai on myynnissä. Siksipä kuviin päätyi keskustan liikerakennuksesta löytynyt kaupungin hallintopalveluiden rakennus. Kaipa se jonkinlaisesta kaupungintalosta paremman puutteessa käy.

>>Jämsän kaupungin verkkovsivuille

Bussiyhteydet

Jämsäkin sijaitsee ysitien varrella, siispä pikavuoroyhteydet niin Tampereen kuin Jyväskylän suuntaankin ovat vähintään kelvolliset. Paunun EB-vuoroja kulkee n. tunnin vuorovälein ja lisäksi tietysti OnniBus.comin vuoroja. Lahden suuntaan Koiviston Auto ajaa myös muutaman vuoron päivässä. Pikavuoroyhteyksien lisäksi KA-konserni näkyy katukuvassa monien vakiovuorojen myötä: on Jämsän sisäistä liikennettä, on vakioita aina Jyväskylään asti. Nämä vuorothan ovat luonnollisesti Jyväskylän Liikenteen. Eli Paunua, Jyväskylän Liikennettä, OnniBus.comeja ja Koiviston Autoja.

Jämsän linja-autoasema

Kuvassa Jämsän linja-autoasema sunnuntaina juhannuksen jälkeen, 23.6.2019. Saattaapa kuvasta tarkkasilmäinen erottaa myös Koiviston Auton OnniBus Flex -väreissä olevan #358:n. Auto saapui linjalla F24 Helsingistä tuoden Jämsään muutaman matkustajan. Kuvasta voi myös huomata Jämsän bussiaseman kuusi lähtölaituria sekä asemarakennuksen.

Jyväskylän Liikenne lähdössä vakiovuorolle Kaipolaan
Paunun EB matkalla Tampereelta Jyväskylään

Jyväskylän Liikenteen vakiovuoro ja Paunun EB – siinäpä ne loput Jämsän vakiokasvot. Kaipolaan ajettiin varsin kookkaalla kalustolla. Kyytiin ei tainnut juuri ketään nousta, mutta tietystipä koululaisia sitten talvella mahtaa olla auto täysi. Kaipolahan sijaitsee Jämsän keskustasta n. 7 kilometriä etelään. Alueella on UPM-Kymmenen omistama paperitehdas, jonka myötä UPM-Kymmene onkin Jämsän verkkosivujen mukaan kunnan suurin yksityinen työnantaja. Paperikaupunki, siis.

Vaan eiköhän tämä riitä. Matka jatkuu!

Orivesi (1/295)

Oriveden kaupungintalo

Tässä blogissa seurataan projektia, jossa on tarkoituksena ottaa bussikuvia jokaisessa Manner-Suomen kunnassa.

Matka alkaa Orivedeltä, josta ei päivittäin bussikuvia näe. Orivesi on noin 9 000 asukkaan kunta Pirkanmaalla valtatien 9 varressa. Orivesi on perustettu 1869, ja kaupunkiaseman se on saanut 1986. Oriveteen on liitetty Eräjärven kunta vuonna 1973 ja osa Längelmäestä vuonna 2007, mutta sen suurempia liitoksia ei ole tapahtunut. Orivedeltä on ainoastaan noin 40 kilometrin matka Tampereelle. Sen taittaa autolla n. 35 minuutissa, bussilla n. 40 minuutissa ja junalla n. 30 minuutissa.

>> Oriveden kaupungin verkkosivuille

Bussiyhteydet

Orivedeltä on hyvät bussiyhteydet Tampereen mutta myös Jämsän ja Jyväskylän suuntaan. Talviarjessa Tampereelle pääsee noin tunnin välein Paunun ja Töysän Linjan vuorojen kyydissä. Lisäksi OnniBus.com ajaa Tampereen ja Jyväskylän suuntaan n. 2 tunnin välein, mutta vuorot eivät käy linja-autoasemalla vaan pysähtyvät ysitien rampilla, jonne on linja-autoasemalta noin kilometrin matka.

Valtaosa Tampereelle suuntautuvasta tarjonnasta muodostuu markkinaehtoisista Turku-Jyväskylä- ja Tampere-Jyväskylä -pikavuoroista, mutta myös Virtojen suunnasta tulee muutama Tampereelle asti jatkava vuoro. Osa Tampereelle ajettavista vuoroista ajetaan linjatunnuksella 95, jolloin myös Nyssen lipputuotteet käyvät näissä vuoroissa. Orivesi onkin Nysse-alueen viimeinen kunta koilliseen päin katsottuna.

Ysitien lisäksi muita merkittäviä liikennöintisuuntia ovat

  • Mänttä
  • Ruovesi ja
  • Kangasala.

Talviarjessa Orivesi-Mänttä-välillä on Matkahuollon aikatauluhaun mukaan kuusi edestakaista vuoroa, Ruoveden suuntaan puolestaan neljä ja Kangasalle kuusi. Kangasalan-linja on numerolla 41, ja se on Nyssen tilaamaa, kuten myös linja 49, joka ajaa talvella pari kertaa päivässä Eräjärven ja Pohjan suuntaan.

Bussin haastaa etenkin Tampereen ja Jyväskylän suuntaan juna. Joskin Jyväskylän suuntaan ajavien junien käyttämä Oriveden rautatieasema on n. 3 kilometrin päässä Oriveden keskustasta, mikä vähentää houkuttelevuutta. Keuruun suunnasta tulevat taajamajunat pysähtyvät myös aivan Oriveden keskustassa, mutta näitä liikennöidään vain muutamia kertoja päivässä.

Paunu #99 (CFJ-800) linjalla Tampere-Jyväskylä Oriveden linja-autoasemalla su 23.6.2019

Orivesi-päiväkseni sattui juhannuksen jälkeinen sunnuntai, jolloin paluuliikenne oli varsin vilkasta. Oriveden suunnalla ja ysitiellä tämä näkyi paitsi mökeiltä palaavina ihmisinä niin myös muun muassa Himoksen suunnalta tulevana ihmismassana. Paunun pikavuorolla ei näin ”väärään suuntaan” ollut kauheaa ruuhkaa. Autoksi osui jo Paunun laivueen mittapuulla iäkäs vaunu, sillä #99 on jo 17-vuotias. Matka taittui kuitenkin jouhevasti.

Oriveden linja-autoaseman aikataulukaappi
Oriveden linja-autoaseman lähtölaiturit

Oriveden linja-autoasema sijaitsee käytännössä K-Supermarketin kyljessä. Paikka on aivan näppärä, sillä kaupasta voi käydä kipaisemassa eväät vielä ennen lähtöä. Lähtölaitureita Oriveden linja-autoasemalla oli jopa 6, mikä vaikutti aika suurelta määrältä. Ehkäpä ruuhkapiikin aikaan busseja lähtee paljon yhtä aikaa.

Sunnuntainen kierros ei jäänyt suinkaan Orivedelle, mutta seuraavat kirjoitukset ja lisää bussikuvia myöhemmin. Kartalla on nyt yksi kunta vihreänä – vielä 294 punaisena…

Tietoa sivusta

Mitä?

Tässä blogissa seurataan projektia, jonka tarkoituksena on ottaa bussikuva jokaisessa manner-Suomen kunnassa. Tämän tekstin kirjoittamishetkellä manner-Suomessa on 295 kuntaa, joista 106 käyttää itsestään kaupunki-nimitystä. Vaikka itselläni on tällä hetkellä runsaasti kuvia arkistossa useista kunnista, tarkoituksena on olla käyttämättä vanhoja arkistokuvia ja ottaa jokaisessa kunnassa uusi kuva. Blogiteksteissä on tarkoitus myös samalla avata hieman kunkin kunnan joukkoliikennettä.

Kuntajakona käytetään vuoden 2019 kuntajakoa. Vaikka kuntaliitoksia tapahtuisi, tarkoitus on ottaa kuva 295 kunnassa.

Miksi?

No, miksipä ei? Asioiden keräileminen on äärettömän mielenkiintoista ja koukuttavaa, kysykää vaikka postimerkkien keräilijöiltä. Oma kiinnostus ei kuitenkaan kohdistu postimerkkeihin, vaan joukkoliikenteeseen. Olen ylläpitänyt Hetkun kuvia -kuvagalleriaa vuodesta 2009 ja Oso-kalustotietokantaa vuodesta 2011 lähtien, ja autokohtaisen ”keräilyn” vastapainoksi ajattelin lähteä ajattelemaan asioita hieman uudesta perspektiivistä. Kuvagallerian ylläpitäminen ja arkisten tilannekuvien ottaminen on selkeästi jäänyt viime vuosina aika vähälle monestakin syystä, mutta valokuvaaminen kiinnostaa yhä, kun sille vain löytää sopivan ärsykkeen. Samalla saa hyvän tekosyyn kotimaanmatkailuun ja tulee tutustuttua mitä erikoisimpiin kuntiin, joissa ei varmasti muuten tulisi käytyä.

Milloin?

Kirjoitan tätä tekstiä kesäkuun lopussa 2019. Tällä projektilla ei ole mikään suoranainen kiire, ja harrastuksiin on aikaa aina vaihtelevasti. Tässä projektissa tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka. Valmista tulee, kun tulee.