Arkisto syyskuu 2019

Hollola (10/295)

Hollolaan vei Paunu elokuun kolmas päivä. Hollolan pysähdyksen jälkeen matka jatkui Lahteen, mutta siitä lisää myöhemmin. Hollolahan on noin 24 000 asukkaan kunta Päijät-Hämeen maakunnassa. Salpakanakan kuntakeskus sijaitsee ainoastaan 9 kilometrin päästä Lahden keskustasta. Pieni parin tuhannen asukkaan Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 2016.

Hollola kuuluu Lahden Seudun Liikenteen (LSL) viranomaisalueeseen. Näinpä LSL:n siniset bussit linjoilla 4, 8 ja 11 liikennöivät myös Hollolaan asti useamman . Hollolassa on myös jonkin verran valtatien 12 läpi kulkevia pikavuoroja: kulkeehan Salpakankaan läpi Hämeenlinnan, Riihimäen ja Tampereen suuntaan kulkevat pikavuorot, joita liikennöivät Koiviston Auto, Pekola, Paunu ja OnniBus.com.

Koiviston Auton VDL Citea linjalla 4 Hollolan keskuskadulla

Elokuun alussa elettiin vielä kesäliikenteen aikaa. Tällöin Hollolan paikallisliikenteen vuorot kulkivat kuvassakin näkyvää Keskuskatua pitkin, mutta ovat sittemmin siirtyneet pääasiassa pohjoisemmas Terveystielle. Kuvassa näkyvä VDL Citea on melkoinen LSL-alueen perusbussi ja täten myös hyvin kuvaava auto Hollolan ”tyyppikuvaan”.

Hollolassa ei varsinaista linja-autoasemaa ole: pikavuorot pysähtyvät valtatien 12 varrella ja paikallisliikenteen bussit tasailevat aikaa Terveystiellä.

Koiviston Auton Kabusit edustavat kaluston iäkkäämpää osastoa
Koiviston Auton Kabus OnniBus Flex -linjalla Tampereelta Lahteen ohittamassa Hollolan kuntakeskusta

Tämä kuvakertomus olikin kovin Koiviston Auto -painotteinen, mutta ehkäpä se Lahden seudulla sallittakoon.

Tampere (9/295)

Tampereen kaupungintalo
Tampereen kaupungintalo

Seuraavaksi vuorossa Tampere. Tampereelle ei sen kummempaa matkaa tarvinnut tehdä, sillä täällähän oma osoitteenikin tällä hetkellä sijaitsee. Tampere on Suomen suurin sisämaakaupunki n. 235 000 asukkaan väkiluvullaan. Suurempia väkiluvultaan ovatkin ainoastaan Helsinki ja Espoo. Suuren väkiluvun ja keskeisen sijainnin ansioista kaupungin bussiliikenne on varsin monipuolista niin kauko- kuin paikallisliikenteenkin osalta.

Paikallis- ja seutuliikenne on Tampereella seudullisen viranomaisen eli Nyssen järjestämää. Kokonaisuutena Nysse-liikenne on noin 270 auton kokonaisuus, eli varsin suuresta potista puhutaan. Tampereen erikoisuutena on kaupungin oma tuotanto eli Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL), jolta hankintaan noin puolet Nysse-liikenteestä. Vanhastaan vastaavia liikelaitoksia oli Suomessa enemmänkin, mutta tällä hetkellä TKL on ainoa. Joitain kunnallisia bussiliikenteen osakeyhtiöitä (kuten Porin Linjat Oy ja Turun Kaupunkiliikenne Oy) kuitenkin on yhä olemassa. Muita Nysse-liikenteen operaattoreita ovat merkittävimpinä Länsilinjat Oy, Väinö Paunu Oy, Pirkanmaan Tilausliikenne Oy sekä yhtä linjaa liikennöivä Valkeakosken Liikenne Oy. Parin vuoden kuluttua yksi operaattoreista on myös VR, joka alkaa liikennöidä ratikkaa elokuusta 2021 alkaen.

Kaukoliikenteen osalta Tampereen voisi sanoa olevan Suomen ExpressBus-pääkaupunki, ovathan EB:n suurimmat liikennöitsijät Paunu ja Länsilinjat tamperelaisia. Ensin mainittu onkin todella vahvassa asemassa Tampereelta lähtevässä pikavuoroliikenteessä: lähdetään Tampereelta niin Jyväskylän, Lahden, Helsingin kuin Turun suuntaan, on Paunulla useita vuoroja joka suuntaan. Lonkalta heitettynä voisi arvioida OnniBus.comin olevan vuoromäärällisesti toiseksi suurin pikavuoro-operaattori Tampereella vuoromäärissä mitattuna. OnniBus.com liikennöi pääasiassa samoja reittejä suurien kaupunkien suuntaan kuin Paunukin. Jo aiemmin mainitun Länsilinjojen vahvimmat reitit vuoromäärällisesti ovat Huittisten ja Ikaalisten suuntiin.

Tampere-Helsinki-väliltä löytyi Matkahuollon aikatauluhausta esimerkinomaiselta talviarkipäivältä 41 vuoroa (yhteen suuntaan). Liikennettä on siis käytännössä vuorokauden ympäri. Turkuun aikatauluhaku löysi 18 yhteyttä, Jyväskylään 19 ja Lahteen 9. Muihin suuriin kaupunkeihin vuoroja olikin sitten jo vähemmän.

Näiden edellä mainittujen liikennöitsijöiden lisäksi Tampereen katukuvaan kuuluvat ehdottomasti muiden muassa Koiviston Auto (Lahden suunta), Satakunnan Liikenne (Pori, Turku), Valkeakosken Liikenne, Pekolan Liikenne (Pälkäne, Lahti) ja Luopioisten Linja vain muutamia yrityksiä mainitakseni.

Sähköbussi latauksessa Pyynikintorilla

Tampereella on lukuisia eritasoisia bussiterminaaleja, ja jotta esittely ei jäisi vajaaksi, on syytä käydä läpi muutama. Yllä olevassa kuvassa linjan 2 sähköbussi on latauksessa Tampereen Pyynikintorilla. Ydinkeskustasta hieman länteen sijaitsevalla Pyynikintorilla on ollut ennen nykyisen linja-autoaseman rakentamista (ennen vuotta 1938) aikana Tampereen linja-autoasema. Vanha rakennus on jo purettu (Wikipedian mukaan 2000), eikä tänä päivänä paikallisliikennettäkään alueella ole enää aivan niin paljon kuin vielä kymmenisen vuotta sitten – ainoastaan linjat 2, 31, 42 ja 90 käyttävät terminaalia tänä päivänä. Mutta sijaitseepa alueella kuitenkin Tampereen ainoa sähköbussien latausasema.

Tampereen keskustorin bussiterminaali

Paikallisliikenteen merkittävin terminaali on ehdottomasti keskustori. Keskustorin laiturialueella on seitsemän pysäkkipaikkaa, joiden lisäksi Hämeenkadulla on vielä pari keskustorin pysäkkiä. Täältä pääsee enemmän ja vähemmän mihin päin tahansa kaupunkia – ainakin vielä. Keskustan kehittyessä myös keskustorin tilannetta varmasti joudutaan arvioimaan uudestaan. Kaukoliikenteen vuorot eivät terminaalialuetta käytä, mutta lännen suuntaan lähtevät vuorot pysähtyvät kuitenkin Hämeenkadun varren pysäkeillä.

Tampereen linja-autoasema

Ratinassa sijaitseva Tampereen funkkistyylinen linja-autoasema on varsin komea ilmestys. Linja-autoasemaa käyttävät kauko- ja seutuliikenteen vuorot – missä ikinä näiden kahden välinen raja nyt meneekään. Kuitenkin kuvastakin näkee, että Valkeakoksen Liikenteen vuorot jo lähtevät linja-autoaseman laiturialueelta. Muita numerolinjoja ei hirveämmin laiturialueella näy, paitsi kuitenkin osa Kurun ja Virtain suunnan vuoroista Nysse-linjalla 85 käyttää linja-autoaseman laitureita.

Linja-autoasema on varsin kompakti ilmestys: alueella on tiiviisti seitsemän katettua laituria ja odotustilat ovat kätevästi heti laiturialueen vastapäätä olevassa asemarakennuksessa. Täällä ei pitkiä kävelymatkoja vaihtojen välillä tarvitse tehdä – hyvä niin.

Paunun ExpressBus-vuoro - tamperelaisen pikavuoron tyyppikuva

Tampere-katsaus on hyvä päättää tietynlaiseen Tampereen tyyppikuvaan: Paunun ExpressBus-vuoroon. Ainoa mutta tulee kalustosta – telimallin OmniExpress ei se tyypillisin paunulainen ole. Kaksiakselinen Volvo sitä sen sijaan olisi ollut. Mutta eihän tässä blogissa ollutkaan tarkoitus kalustoesittelyjä tehdä… 🙂

Ylöjärvi (8/295)

Ylöjärven kaupungintalo

Kuntakatsaus jatkuu Ylöjärvellä, jossa vierailin 30. heinäkuuta. Ylöjärvi on yksi Tampereen ympäryskunnista. Ylöjrävellä asuu noin 33 000 asukasta – jotakuinkin saman verran kuin Nokialla. Ajan kuvan mukaisesti myös Ylöjärveen on liittynyt muita kuntia: Viljakkala 2007 ja Kuru 2009. Ylöjärvi kasvaa vahvasti Tampereen seudun mukana, ja jo varsin tuoreesta kaupungintalosta välittyi optimistinen vaikutelma.

Maastossa liikkuessa Tampereen vaihtumista Ylöjärveksi ei oikeastaan edes huomaa – niin vahvasti yhdyskuntarakenne on kasvanut yhteen. Ylöjärvi onkin ollut osa Nysse-aluetta vuodesta 2016, eli bussiliikenteen tarpeet Tampereelle hoituvat pääasiassa viranomaisvetoisesti sinisillä busseilla erilaisilla 80-sarjan numerolinjoilla. Näitä linjoja liikennöi tällä hetkellä Länsilinjat. Linjalla 85 pääsee nopeimmillaan Tampereelle vain reilussa 20 minuutissa. Osa saman linjan vuoroista jatkaa Kuruun ja jopa Virroille saakka.

 

Nysse-linja 80 Ylöjärvellä

Ylöjärven läpi kulkee myös erilaisia kaukoliikenteen vuoroja kantatietä 65 pitkin Ikaalisten suuntaan. Länsilinjat liikennöi valtaosaa myös näistä vuoroista: Tampere-Ikaalinen-välillä on päiväsaikaan tunnin vuoroväli. Lisäksi pari yksittäistä OnniBus.comin Helsinki-Vaasa-vuoroa kulkee Ylöjärven kautta, mutta muutoin kaupungin liikenne on hyvin Länsilinjat-painotteista.

Soppeenmäen ajantasauspysäkki Matkatiellä

Ylöjärvellä ei varsinaista linja-autoasemaa ole. Kaukoliikenteen vuorot pysähtyvät kantatien varressa, kun taas paikallisliikenteen vuorot tasaavat aikaa Soppeenmäellä Matkatiellä. Soppeenmäellä on kolme eri pysäkkiä eri linjoille. Alue on myös halvemmalla B-vyöhykkeellä kuin Ylöjärven varsinainen keskusta-alue, eli reipasjalkainen ostaa halvemman lipun tähän ja vaikka kävelee loppumatkan.

Ylöjärven Soppeenmäen pysäkkialue

Kokkola (7/295)

No niin, on taas aika jatkaa blogin päivitystä. Kesä ja alkusyksy vierähtivät eri kuntia kierrellessä, ettei päivitysten julkaisulle juuri jäänyt aikaa. Sateisina syyspäivinä onkin hyvää aikaa muistella viime kesää.

Kokkolan kaupungintalo

Matka vei heinäkuun 13. päivä Keski-Pohjanmaalle, Kokkolaan. Tarkoituksena oli kuvata paikallisen juoniorijalkapallocupin tilausajobusseja, mutta olinkin merkannut Cupin kalenteriini väärälle viikonlopulle, eikä kaupungissa siis mitään tilausajobusseja ollut. No, tulipahan reissu tehtyä silti.

Kokkola on asukasluvultaan Suomen 22:nneksi suurin kaupunki. Asukkaita Kokkolassa on reilut 47 ooo. Kokkolan pohjoispuolella on ainoastaan kaksi väkiluvultaan Kokkolaa suurempaa kuntaa: Oulu ja Rovaniemi. Kokkola onkin pienen Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus. Kaupunki on jopa yllättävän suomenkielinen: ruotsinkielisiä asukkaita on ainoastaan n. 12-13 %.

Myöskään Kokkola ei ole kuntaliitoksilta välttynyt: Kaarlela eli Kokkolan maalaiskunta liittyi Kokkolaan 1977, ja pienet Kälviä, Lohtaja ja Ullava 2009. Etenkin Ullavan liitos teki Kokkolasta hyvin pitkän: vanhan Ullavan perimmäisistä nurkista eli lähes Lestijärveltä on Kokkolan keskustaan yli 80 kilometrin matka teitä pitkin.

Kokkola on maakuntakeskuksena luonnollisesti lukuisten pika- ja vakiovuorojen päätepiste. Pitkänmatkaisemman liikenteen suunnat noudattelevat valtateiden suuntia: valtatieltä 8 on liikennettä Kokkolaan niin Oulun (Pohjolan Matka, OnniBus & Oulaisten Liikenne) sekä Vaasan (Pohjolan Matka, Haldin & Rose, OnniBus) suuntiin. OnniBusin vuorot ajavat peräti Turun kautta aina Helsinkiin asti. Yhteyksiä Vaasaan esimerkinomaisena talviarkipäivänä Matkahuollon aikatauluhaun mukaan näyttäisi olevan 8 kpl ja Ouluun 9.

Yhteyden Vaasaan voisi ajatella suoran tien takia olevan huomattavasti junaa nopeampi, sillä junamatkassa on vaihdettava Seinäjoella. Näin ei kuitenkaan näytä olevan, sillä junamatkat kestävät n. 2h 20 – 50 min ja bussimatkat 1h 40min – 2h 40min. Ainoastaan OnniBusin yhteys on selkeästi junaa nopeampi. Oulun suuntaan bussiyhteys onkin sitten huomattavasti hitaampi: 2h 45min – 3h 50min vs. 1h 46min – 2h 50min (yöjuna).

Kokkolan linja-autoasema
Kokkolan linja-autoasema

Valtatietä 13 Jyväskylän suuntaan liikennövät OnniBus ja Töysän linja. Vuoroja esimerkinomaisena talviarkipäivänä näyttäsi olevan kolme kappaletta suuntaansa. Pitkistä pikavuoroista voisi mainita myös Kajaanin-pikan, jota liikennöi Pohjolan Matka kerran päivässä. Lisäksi Osmo Aho ajaa Pohjanmaan pikavuoroa perjantaisin ja sunnuntaisin Tampereelle saakka.

Noin yleisellä tasolla nopeat junayhteydet ovat Kokkolan matkailijoille houkutteleva tapa matkustaa, eikä siksi pidempiä pikavuoroja aivan hirveästi ole. Vakiovuoroliikenteessä keskeisiä toimijoita ovat muiden muassa jo aiemmin mainitut Pohjolan Matka, Oulaisten Liikenne ja Haldin & Rose.

OnniBus matkalla Oulusta Vaasaan ja Turun kautta Helsinkiin

Kokkolan linja-autoasemalla on viisi lähtölaituria sekä tilaa pysäköidyille linja-autoille. Alue on varsin suuri. Lisäksi asemarakennuksessa on Matkahuollon toimintaa ja jonkin verran tyhjiä liiketiloja. Alueen yleisilme oli hiukan epäsiisti: asemarakennus oli jo parhaat päivänsä nähnyt, laituritolpat kasvoivat heinää ja aseman päällyste oli monin paikoin rikki.

Kokkolan paikallisliikennettä liikennöi pääasiassa Dahl-linjaliikenne

Onpa Kokkolassa myös jonkin verran paikallisliikennettä. Numerolinjoa on linjat 1, 3, 5, 6, 7 ja 8. Linjoja 1, 5 ja 7 operoi Dahl-linjaliikenne, linjoja 3 ja 6 Dahl Ctybus ja linjaa 8 Pohjolan Matka. Merkittävin osuus on kuitenkin Dahl-linjaliikenteellä. Siitä kertoo jo sekin, että kuvassa oleva linja 7 on ainoa viikonloppuisin liikennöivä linja. Dahl-linjaliikenteellä on kolme paikallisliikenteessä käytössä olevaa OmniLinkiä, Citybusilla kaksi korkeaa Vestiä sekä pienkalustoa.

Nykyinen liikennöintisopimus on alkanut 1.7.2017 ja päättyy kesällä 2020. Kokkolassa on laadittu selvitystä joukkoliikennejärjestelmän kehittämistarpeista. Saapa nähdä, millasia uudistuksia uusi sopimuskausi tuo tullessaan. Kilpailutuksen voisi ajatella alkavan varsin pian.