Oriveden jälkeen matka jatkui Jämsään. Jämsä on 20 000 asukkaan kaupunki Keski-Suomen maakunnassa. Eipä suinkaan Jämsä aina näin iso ole ollut, vaan kuntaliitokset ovat asukaslukua kasvattaneet: Kuorevesi (2001), Längelmäen osa (2007) ja Jämsänkoski (2009). Jämsästä ei varsinaista kaupungintaloa löynyt. Edellinen kai on myynnissä. Siksipä kuviin päätyi keskustan liikerakennuksesta löytynyt kaupungin hallintopalveluiden rakennus. Kaipa se jonkinlaisesta kaupungintalosta paremman puutteessa käy.
Bussiyhteydet
Jämsäkin sijaitsee ysitien varrella, siispä pikavuoroyhteydet niin Tampereen kuin Jyväskylän suuntaankin ovat vähintään kelvolliset. Paunun EB-vuoroja kulkee n. tunnin vuorovälein ja lisäksi tietysti OnniBus.comin vuoroja. Lahden suuntaan Koiviston Auto ajaa myös muutaman vuoron päivässä. Pikavuoroyhteyksien lisäksi KA-konserni näkyy katukuvassa monien vakiovuorojen myötä: on Jämsän sisäistä liikennettä, on vakioita aina Jyväskylään asti. Nämä vuorothan ovat luonnollisesti Jyväskylän Liikenteen. Eli Paunua, Jyväskylän Liikennettä, OnniBus.comeja ja Koiviston Autoja.
Kuvassa Jämsän linja-autoasema sunnuntaina juhannuksen jälkeen, 23.6.2019. Saattaapa kuvasta tarkkasilmäinen erottaa myös Koiviston Auton OnniBus Flex -väreissä olevan #358:n. Auto saapui linjalla F24 Helsingistä tuoden Jämsään muutaman matkustajan. Kuvasta voi myös huomata Jämsän bussiaseman kuusi lähtölaituria sekä asemarakennuksen.
Jyväskylän Liikenteen vakiovuoro ja Paunun EB – siinäpä ne loput Jämsän vakiokasvot. Kaipolaan ajettiin varsin kookkaalla kalustolla. Kyytiin ei tainnut juuri ketään nousta, mutta tietystipä koululaisia sitten talvella mahtaa olla auto täysi. Kaipolahan sijaitsee Jämsän keskustasta n. 7 kilometriä etelään. Alueella on UPM-Kymmenen omistama paperitehdas, jonka myötä UPM-Kymmene onkin Jämsän verkkosivujen mukaan kunnan suurin yksityinen työnantaja. Paperikaupunki, siis.
Vaan eiköhän tämä riitä. Matka jatkuu!